keskiviikko 15. helmikuuta 2012

I need some help to carry on, I need some strength to keep me strong

Tänään siis kuulumisia jälleen videopostauksen siivin, nyt kun tästä tavasta innostuin. 
Lisäksi toki myös joitakin kuvia. 


*****
Elikkäs tuon videon kuvailin tuossa päivällä koulun jälkeen ja sen jälken täti sitten tuli miesystävänsä kanssa käymään meillä. Mukavaa oli nähdä heitä, kun ei olla pitkään aikaan nähty. 
Jossain vaiheessa lähdettiin sitten Fernandoon syömään. Syötiin siskon kanssa puoliks Fantasia pizza ja oi kun se oli hyvää pitkästä aikaa. 
Sen jälkeen sitten käytiin nopeesti pyörimässä kaupungilla. Tädin miesystävä oli viikonloppuna saanut kasvohalvauksen, ja nyt toinen suun pieli sitten roikkuu ja toinen silmä ei mene kunnolla kiinni. Oli aika hurjan näköinen. 
Lisäksi sain tällä viikolla tietää, että toisella mummollani on joitakin vaivoja. Toisella mummolla tiesin jo olevankin diabeteksen ja kaikkea sydän - ja verisuoni vaivoja. 
Elossa oleva pappani on joutunut lääkäriin kaatuilunsa kanssa. Mummon mukaan hän on ollut vähän "outo". 
Että viikko senkun paranee vaan. Tosin ovathan he jo vanhoja ihmisiä ja joskushan aika heistäkin jättää, mutta miksi. Ei vielä, eihän? En tiedä mitä pääni sanoo siihen jos nyt heille tapahtuisi jotain kauheaa. 
Elämä taitaa aivan tahallaan koetella hermojani ja nuppini kestävyyttä. 
Mutta eikös se niin ole, että huonon jakson jälkeen koittaa vielä ne hyvät ajat? 
Niitä odotellessa sitten.

*****

Tätiä odotellessa päätin tarttu kameraan ja hieman kuvailla. 
Tosin kovin suuria ideoita ei päähäni tullut ja sekin homma jotenkin tökki. Nyt ei kyllä ole ihan kaikki kohillaan. Odotan että tulisi viikonloppu ja saisin nähdä äidin miesystäväni, sillä kunnon hali olisi juuri nyt paikallaan. 




*****
Tässä siis niitä ottamiani kuvia;


Sain tänä aamua jonkin ihme idean, että laittaisin ripsaria ( mitä teen tooodella harvoin ). Noh sitten se oli laitettva ja hämmästyin miten ihmeellisen erilaiselta näytin ripsarit silmissä.
Yleensä meikkaan siis vain baariin lähtiessä ja silloinkin varsinaisen meikkauksen hoitaa kaverini/siskoni.

Olen itse meikannut viimeksi vuosi sitten varmaankin.
Katsoin itseäni vähän aikaa peilistä aamulla tuo pieni meikki naamallani ja kummastelin kuinka se muutti ilmeeni. En kuitenkaan käynyt pesemään ripsaria pois, vaikka niin yleensä teen. Ja pois otan meikin sen takia, että meikattuna tunnen oloni jotenkin vieraaksi, aivankin kuin maskini päällä olisi jokin outo toinen maski.
Ja se että silloin kun olen meikattuna kaikki alkavat heti kehua ja sanoa että minun pitäisi meikata useamminkin. Olenko heidän mielestään sitten "ruma" ilman meikkiä? Tuskin, mutta olo tulee todella oudoksi.

Mutta olen todella laiska meikkaamaan ja huonokin, vaikka naisena kai pitäisi osata meikata.
Olen aina puhunut sisäisen kauneuden puolesta ja aion puhua edelleen.
Onhan tokin hienoa että on kaunis ulkokuori, ja pyrinhän siihen itsekin. Kohentaahan pienet kehut itsetuntoa ihan kivasti tälläistä koulukiusattua tyttöä.
Mutta tähän väliin voisi laittaa lauseen "moni kakku päältä kaunis " - tosin en halua ketään luokitella ja olettaa että kaikki todella kauniit ihmiset olisivat sisältä kökköä, ei todellakaan, hekin ovat hienoja ihmisiä.
Itse kuitenkin haluan panostaa siihen mitä olen sisältä ja keskittyä varsinkin persoonaani.
Kerran näin kuvan jossa oli teksti, että hymy on naisen tärkein meikki. Allekirjoitan tämän lauseen.
Hymy kertoo myös paljon ihmisestä itsestään.

Lähihoitajakoulun kautta olen oppinut tuntemaan itseäni paljon ja alkanut kiinnittää huomioita omiin puutteisiini ja tämän kevään aikana olen alkanut viimein saada varmuutta esitelmien pidossa luokan edessä.
Alan siis vihdoin luottaa itseeni ja olla sujut itseni kanssa.

Mutta en edelleenkään voi myöntää aina itselleni lupaa olla onnellinen tai nauttia joistakin asioista.
Koulukiusauksen takia jokin päässäni hokee edelleen sitä, etten ole tähän maailmaan sopiva tai kuunon ihminen.


*****


Tänään tuli sitten Avonin tilaukset, enkä edes muistanut että oltiin sieltä jotain tilattu, tosin eihän siellä mitään minulle kyllä ollutkaan. Vihko oli jälleen täynnä kaikkea ihanaa ja todella paljon hajuvesiä.
Ajattelin kuitenkin ehkä tilata itselleni uuden käsilaukun, mutta täytyy katsoa miten rahatilanne antaa periksi.



*****
Tähän loppuun sitten muutama kuvailu kuva ja viimeinen kuva on sitten jo esimakua tulevasta teemapostailusta.





Ja ihan viimeiseksi tämän viikon inspiroiva voima biisi!

Hyvää kaikkea teille ja palautetta ja kommenttia vuan ihan reippaasti tulemaan! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti