When will we see you again?

Otsikko itsessään kertoo jo hyvin paljo tämän postauksen ajatuksista. Huomenna äidin miesystävä lähtee paljon puhuttaneelle reissulleen. Näimme siskoni kanssa häntä tänään viimeisen kerran toistaiseksi. Toivoin koko päivän ettei hän tulisi puhumaan asiasta paljoa tai halaamaan hyvästiksi, koska itkuhan siitä olisi tullut.

Ymmärrän, että hänen täytyy lähteä tekemään töitä ja ansaitsemaan elantonsa. Mutta ikävä tulee olemaan kova.

Minkä takia ihmisen päähän on asennettu sellainen vaihtoehto kuin ikävä ja kaipuu toisen luo?

Tai ylipäänsä raastavien tunteiden tunteminen? 

Noh, hänen paluutansa sitten odotellessa. Tosin hän sanoi, että hänellä on numeromme, joten voimme tekstailla. 

Se ehkä helpottaa tätä asiaa. 

Viikonloppu itsessään oli mukava. Äidin miesystävän tyttö oli meillä käymässä ja näimme häntä ensimmäistä kertaa. Alkuun tunnelma oli tietenkin kankea, mutta kun juttuun päästiin - niin hauskaa riitti. 

Eilen illalla äidin miesystävän tyttö K sitten halusi meikata ja laittaa minut gootiksi. Hän siis pukeutuu tällä tavoin. Lainasin sitten hänen vaatteitaan ja K meikkasi minut. Lopputuloksen näette yllä. 

Tässä hieman kokonaisvaltaisempaa kuvaa. Peilikuvani oli todella erilainen normaaliin verrattuna, mutta yllätyin todella positiivisesti lopputuloksesta. Kun näytin tänään tuota samaista kuvaa enolleni, hän sanoi, ettei tunne kuvassa olevaa tyttöä. Kun kerroin, että se olen minä, meni hänellä silti hetki uskoa se.

Muuntautuminen siis onnistui todella hyvin. 

Mitä te olette mieltä minun "uudesta" tyylistäni? Pitäisikö minun vaihtaa tälläiseen tyyliin?

Alla vertailun vuoksi kuva minusta ilman yllä näkyvää meikkiä ja asustusta. Kertokaa toki mielipiteenne. 

Sellaista puuhailua siis viikonloppuna. Toki kävimme myös mökillä saunomassa ja avannossa uimassa. Kyllä se vain teki hyvää. 

Millainen teidän viikonloppunne oli? Mitä kaikkea touhusitte?

Millä mielin seuraavaan viikkoon? Suunnitelmia ensiviikolle?

Perjantaina kävin ostoksilla jälleen kerran koulun jälkeen kaverini kanssa.

Tälläiset sieltä sitten löytyi: Audrey Hepburnn leffakokoelma ja Kornin levy. 

Leffakokoelma maksoi vain 10e joten se oli aivan pakko ostaa, sillä en omista yhtäkään elokuvaa Hepburnilta. Kornin levy oli hieman kalliimpi, mutta ajattelin ostaa sen kuitenkin.

Levy on ensimmäinen levyni, jolla on jotakin heviin viittaavaa musaa. Tästä tämä muutos kai alkaa?

Ajatuksissani oli kertoa teille vielä jotain muutakin, mutten saa päähäni juuri nyt mitä se oli. 

Ehkä kerron sen joskus toiste.

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!